19. maaliskuuta 2012

The Help - Piiat





Paljon puhuttu ja kohistu elokuva,The Help kuvailee elämää Missisipissä 1960 -luvulla. Mustat palvelijat ja valkoiset emännät taistelevat alati ihmisarvoon liittyvistä asioista. Erilaisuus ei siis ole valttia tässä elokuvassa! Valkoisten emäntien "työtä" on huolehtia miehensä hyvinvoinnista ja pitää huolta kodista "näennäisesti" (vrt. Mona Lisa smile). Mustat palvelijat tekevät taloustyöt ja kasvattavat lapset´(vrt. Tuulen viemää). Elämä kaupungissa jatkuu tavalliseen mustia alistavaan tapaan, kunnes eräs toimittajanalku, Skeeter kiinnostuu palvelijoiden eriarvoisesta ja loukkaavasta kohtelusta niin, että haluaa kirjoittaa kirjan heistä. Mustille palvelijoille emännistään kertominen oli tuohon aikaan liki rikos ja siksi Skeerterin onkin aluksi vaikea saada apua kirjansa tekemiseksi. 

Oman hauskuutensa elokuvaan toi kaupunkiin tullut uusi emäntä, jota ei huolittu seurapiireihin ja jolla ei koskaan ole ollut palvelijaa. Hän siis oli kuin kahden tulen välissä. Kun hän viimein hankki ja sai palvelijan itselleen, hän rikkoi heti liudan käyttäytymissääntöjä ja aiheutti hämmennystä palvelijassaan, Minnyssä.

Elokuva olisi voinut olla paljon realistisempi ja synkempi, mutta ilmeisesti tekijät eivät halunneet ottaa liian isoa riskiä yleisön vastaanoton suhteen. Minua jäi kiinnostamaan, mikä oli alkuperäisen Kathryn Stockettin kirjan mukainen surullinen loppu, jota elokuvaan ei laitettu. Oliko tämä myös yleisön kalastelua?! 



Näyttelijätyö elokuvassa oli oikeastikin Oscareiden arvoista. Olihan elokuva ehdolla parhaasta elokuvasta, parhaasta naispääosasta sekä kahdella naissivuosalla. Octavia Spencer (Minny) nappasikin naissivuosastaan Oscarin.

14. maaliskuuta 2012

Neljä naista



Laitetaanpa tänne myös jotain kotimaista tuotantoa. Neljä naista vuodelta 1942 tuli minulle ensimmäisenä mieleen, joka perustuu Serpin samannimiseen näytelmään.

Elokuvassa on kahden perheen, hieno Timelius ja vähän hienompi Karlsson, monimutkaiset sukulaissuhteet tekevät elokuvasta mielenkiintoisen ja ei niin vanhanaikaisenkaan... Elokuvassa kuitenkin käsitellään niin perinteisiä rakkaushuolia kuin myös insestiä.



Helena Kara onnistuu jälleen näyttelemään niin teini-ikäistä kuin aikuisempaankin hahmoa. Tämä on muistaakseni toinen tällainen hänen urallaan (Hätävara). Eine Laine, Salli Karuna ja Emma Väänänen ovat muut pääosan esittäjät. Eine Laine on näistä yksi kantava näyttelijä Helenan lisäksi omalla herttaisella luonteellaan, joka tuo valoa vaikeampaankin tilanteeseen.

Nippelitietoa: Neljä naista oli vaarassa tuhoutua jo ennen ensi-iltaansa, sillä Suomi-Filmin laboratoriossa syttyi tulipalo, joka oli hävittää elokuvan negatiivin, mutta se pelastui kuin ihmeen kaupalla.

Johnny English Reborn



Jos ensimmäisen English -elokuvan vuorosanat osaa jo ulkoa ja kuitenkin rakastaa Johnnya yli kaiken, tuo tämä elokuva vähän vaihtelua. Mutta vain VÄHÄN. Itse katsoin tämän elokuvan liki kokonaan pikakelattuna ja se oli hyvä päätös. Normaalinopeudella katsoin jotkut "taistelukohtaukset" ja tärkeät keskustelut, mutta silti en jäänyt mielestäni mistään paitsi. Reborn on niin ensimmäisen kaltainen, että kun tuntee Johnnyn koheltelutavat ja on nähnyt jokusen Bond -elokuvan, tietää jo taatusti miten elokuva etenee. 



Mitään uutta en siis saanut tästä elokuvasta irti. Mikä toisaalta tuntuu rahan haaskaukselta. Miksi tämä elokuva yleensä edes tehtiin?! 

4. maaliskuuta 2012

Morsiusneidot



Kannen perusteella tästä leffasta sai käsityksen, että siinä on niitä samoja hääjärjestelykatastrofeja kuin monessa muussakin aikaisemmin, mutta tämä olikin poikkeus. Aiheessa kyllä pysyttiin, mutta enemmän keskityttiin ihmissuhdeongelmiin. Kirjoittaja oli saanut monta ihan erilaista personaa mahtumaan samaan leffaa toimivasti. Ja näiden ihmisten yhteenotot ja avoimet keskustelut toikin sitä jotain tähän leffaan. Tämän elokuvan jälkeen ei miehetkään voi enää sanoa, että kaikki naiset on samanlaisia! 



Ja ettei olisi mennyt liian feministiseksi (etenkään kun sulhasella taisi olla vain pari vuorosanaa koko elokuvassa) oli tässäkin elokuvassa se kaiken pelastava prinssi, joka tosin joutui koville. Kaiken lisäksi, että "prinssi" on poliisi, tuo oman klikkinsä Annien (se elokuvan onneton tapaus) ja "prinssin" välille. 


Naiset osaavat olla kateuden tullen toisilleen todella julmia keinoja kaihtamatta ja se on tässä elokuvassakin muistettu.

Ihan hyvä leffa siis kaiken kaikkiaan. Mut ei niin hyvä kuitenkaan, et katsoisin parin viikon päästä uudestaan.